Sipsiä ja karkkia

Suurimpia sopeutumisvaikeuksia täällä on mulle aiheuttanu ruokakaupan valikoima. Nyt keskityn kuvaamaan karkki- ja sipsihyllyjen sisältöä verrattuna Suomen valikoimaan :D Tärkeä aihe, jos on opiskelija ja salmiakkiaddikti. Ja vaikka ois opiskelut jo takanaki tai ei ylipäätään kiinnostas muu kun sipsit ja karkit tässä maailmassa.

Ekaks täytyy mainita, että mun kokemukset saksalaisista ruokakaupoista rajottuu tosiaan noihin kahteen, mitkä on ~300 metrin päässä ostoskeskuksessa (kaks kauppaa, kaks pankkia, parturi, tupakkakauppa, apteekki, autokoulu, kaks leipomoa). Ne on kumpiki aika pieniä, vois verrata ehkä Siwaan, joka hakkaa noi silti mennen tullen valikoimallaan. Nää kaks tarjoilee asiakkailleen naurettavan laajan valikoiman erilaisia suklaita ja alkomahoolijuomia. Kaikkee muuta sitten niukemmin.

Tokaks on pakko muistuttaa, että mä olen Suomi-ihminen, kuten jo sanoin. Musta suomalainen kauppasysteemi on vaan parempi asiakkaan kannalta. Miinuksena vois sanoa sen, että leipomot on hyyyyyyyvin vähissä. Täällä niitä on joka nurkalla ja parhaimmillaan luulisin, että kilsan säteellä saattaa tarvita jo toisenki käden sormet laskemiseen. Tuore leipä on vaan hyvää :)

Takas karkkeihin ja sipseihin. Sipsivalikoima on vähintäänki mielenkiintonen kaikessa suppeudessaan: original eli normaali suolattu, ungarisch josta ei mitään hajua, oriental jota sitäkää en oo kokeillu, paprika, sour cream ja pippuri&suola. Grillisipsit ja toinen suomalainen vakio sour cream & onion puuttuu käytännössä kokonaan. Pringlesejä on, samat mitä Suomessakin, mutta ehän mä niistä sielläkään nii välitä. Ja just toi grillisipsien puute vaivaa kaikkein eniten..

Ja ne sipsit, mitä oon maistanu tai kokeillu, on kaikki vahvasti rasvassa uitettuja ja hyvin hyvin ohuita. Ei oo rapeeta nähnykään, ei rousku suussa ja lisäks tuntuu inhottavilta sormissa, koska noh, eihän niissä käytännössä oo ku rasvaa ja hyvinvähän kullostakin maustetta. Perunaa on ehkä 1/3 siitä mitä suomalaisissa sipseissä on. Eikä ny ruveta halkoon hiuksia että onko tahvelit ja esterljat suomalaisia vai ei. Egal (opitte juuri tärkeän saksalaisen sanan: ihan sama, yhdentekevä, evvk). Sipsipussien koko on yleensä 75-150g, ja hinnat 1,39e ylöspäin.

Karkkipuoli: valikoima käsittää suklaita about puoli miljoonaa sorttia ja hedelmäkarkit niihin verrattuna noin neljännesmiljoona erilaista. Pääosaa näyttelee yllättäin semmoinen kun Haribo, joka tekee näitä nallekarkkeja. Suklaapuolella on useampi vahva merkki. Kaikki hedelmäkarkit on pehmeitä. Musta ne maistuu kaikki ihan samalta. Kaikki maistuu siltä, että niihin on isketty keinotekosia väriaineita yhestä jos toisestakin purkista.. On toki mukaviakin makuja kuten puoliks vaahtis, puoliks hedelmäkarkkinen sammakkokarkki. Mutta ei niitäkää jaksa koko pussillista syödä. Lakua ei myydä kunnollista laisinkaan ja salmiakkia vielä vähemmän. Sekotuspusseja, missä ois esim. kompromissinomaisesti 99% hedelmäkarkkeja ja 1% salmiakkeja ei tunneta täällä lainkaan. Schade (opitte just toisen sanan: harmi).

Yleisin karkkipussin koko on 200g ja esmes Haribon 200g maksaa 85snt.

Moon kyllästyny jo nyt siihen, että ku meen kauppaan ja haluan ostaa jotain hyvää, en kerta kaikkiaan voi kun ei sitä oo tarjolla. Jos on pakko mässäillä niin sitten on tyydyttävä huomattavasti huonompaan vaihtoehtoon... Suomessa sipsit ja karkit sentään maistuu ja useimmat jopa omanlaiselleen. Täällä on tommoset mietoja, suolasia ja rasvasia.

Mikään ei maistu miltään, so to say.