tiistai 4. maaliskuuta 2008

Baselin reissuraportti

Kash niin. Tosiaan kaverin kanssa kävin Baselissa tässä... puoltoista viikkoa sitten :D Eipä ole tullu taas kirjoteltua ollenkaan. Pahoitteluni. Torin laidalta Baselista

Aamulla lähdettiin reissuun, piti olla kymmenen yli seittemän asemalla ja minähän heräsin vasta sillon. Inhoon myöhästyä, mutta se eka juna meni, ei siihen ois millään kerinny. Seuraava sitten 8.35 ja eri reittiä, mutta ei haitannu, kun asemalla pystyttiin tulostamaan pienimuotonen reittiopas. Siitä näky kaikki vaihdot, junien lähtö- ja saapumisajat sekä -laiturit. Reissattiin Horbin ja Siglingenin kautta ja oltiin perillä Baselissa hieman kahentoista jälkeen. Saksalaiset on kyllä hyviä keksimään paikannimiä. Matka rahotettiin Baden-Württemberg-lipulla, jolla saa reissata ma-pe 9.00-3.00 lähes vallan vapaasti Baden-Württembergin osavaltion alueella. Stuttgartiin sillä ei tosin pääse. Kustansi 27 euroa, ja sillä päästiin sekä minä että kaveri, joten naurettavan halpaahan tuo on, matkaa taitettiin kuitenkin reilut kolme tuntia sinne ja takasin. Baselilainen ratikka

Basel on mukava kaupunki ihan Saksan ja Sveitsin rajalla, ja kuuluivat sitä sveitsinsaksaansa juttelevan paikalliset. En saanu kyllä mitään selvää, mutta het ymmärsivät kyllä mua. Ehkäpä se on niin turistikaupunki, ja kun rajamuodollisuudet nyt on sellaset (ainakaan meistä ei ollu sitten yks eikä ainoo kiinnostunu), että omin jaloin pitää kävellä rajan yli, niin varmasti lappaa Saksan puolelta väkeä ja mistäs sen tietää vaikka ois saksalaisia töissäkin siellä. Baseliin tutustuttiin omin päin kävellen. Siellä oli valmiiks merkattu muistaakseni viis eri reittiä, joitten ohjeellinen kesto oli puolesta tunnista puoleentoista. Me käveltiin punanen menestyksellä, sininen erittäin heikolla menestyksellä ja siihen meni jo hermotkin kun ei niitä sinisiä päitä vaan ollu missään, ja keltanen sitten, kun oltiin rauhotuttu ja selvitty sinisen aiheuttamasta pettymyksestä. Punanen reitti oli lähinnä nähtävyyksiä, keltanen kiersi yliopiston ohi. Sininen reitti oli vaan ärsyttävä. Pyörittiin koko ajan kuitenkin Baselin vanhemmassa kaupunkipuoliskossa. Rein siitä virtaa läpi - enää pitäs "livenä" nähdä Tonava ja Main ja sitte oon ihan tyytyväinen, mutta saapi nyt nähdä. Rein ja Baselin uudempi kaupunkipuolisko tihkusateessa

Hintataso yllätti. Ei kyllä tuhlailtu rahaa kun oltiin kattelemassa vaan, mutta yks euro on reilu puoltoista frangia ja minä sain hassattua ehkä 30-40 frangia vain.. Siitäkin meni 27 frangia postikortteihin ja postimerkkeihin. Mäkkärissä käytiin syömässä ja siellä pysty ostamaan euroilla ruokansa. Sveitsiläistä suklaatakin ostettiin pikkunen pussukka, oli suklaaksi kallista mutta suussasulavan ihanan hyvää :) Ei mitään vuoden vanhoja hyllyn perillä lojuneita suklaarasioita vaan semmosta tuoretta irtosuklaata epämääräsen muotosina levyinä. Voisivat Suomessakin harrastaa tommosta enemmän *lurps*

Seuraavana päivänä kyllä tiesi kävelleensä. Sitä seuraavanakin vielä :D Mulla ei ollu parhaat mahdolliset kengät siihen tarkotukseen ja sen kyllä tunskin sitten. Mutta mukava reissu oli, vaikkei mitään pakollista museokäyntiä tehty tai kierretty tuhatta ja sataa kaikkia reittejä ja hyvä niin. Tykkään tommosesta rennosta muka-spontaanista touhusta enemmän kun tiukasti aikataulutetusta ja "pakkotehdäsitäjatätä"-lomailusta. Kotona olin yhentoista jälkeen illalla, aivan uuvuksissa mutta oli se sen arvosta :)

Tähän loppuun vielä parit pikku linkit, kun väittäävät, että blogipostauksissa pitäsi niitä olla jos meinaa jotakuta hyödyttää.

Baden-Württemberg-Ticket (löytyy kun hieman rullaa alaspäin)
Baselin kaupungin sivut, turistiystävälliset!
Läderachin suklaamyymälän kotisivut

Ei kommentteja: