Kas niin. Nyt istun Tübingenissä Waldhäuser-Ostin opiskelijakylässä omassa huoneessani. Täällä on kylmä, koska ikkunat oli auki ja patteri kiinni, kun tulin. Takki on päällä ja kaulaliina kaulassa. Ei toi yks patteri ihmeisiin pysty, menee aikaa, ennen kun huone lämpiää. Tää taitaa olla jopa pikkusen isompi kun se, mikä mulla oli Helsingissä :D En oikein osaa arvioida pinta-aloja, mutta siltä tuntuu. Ns. talon puolesta on pöytä, tuoli, laatikosto (jossa jopa yks lukollinen laatikko!), kirjahylly, vaatekaappi (semmonen kiva oikee vaatekaappi eikä mikään kammotus niin kun Helsingissä oli) ja sänky. Sängyssä on epämukavalta vaikuttava patja, peitto ja tyyny. Ja on jopa vuodevaatelaatikko! Okei. Olen innoissani. Täällä on semmonenkin luksus, että verhot saanee ilman porakonetta roikkumaan. Mulla vaan ei ole verhoja, mutta kaipa tästä kaupungista sen verran löytyy kirppareita ja second-hand-shoppeja että saan jotkut riekaleet tohon. Tää on nimittäin aika kolkko, päävärit on valkonen ja semmonen koivunvärinen? huonekalulevy. Lattia on harmaahko muovimatto, niin että kyllä mun täytynee tänne hommata mattojakin pari. Jos vaan siis halvalla löytyy.
Ootan, että mun kämppäkaverit herää, täällä on ihan hiljasta, kaikki vissiin nukkuu. Niiltä voisin kysellä tarpeellisia juttuja ja esittäytyä. Asun taas solussa viidennessä kerroksessa, ehkä tän reissun jälkeen sitten ei enää soluilua tarvi leikkiä. Oma tupa ja oma lupa kuulostaa edelleen houkuttelevalta..
Tässä jossain vaiheessa täytyy lähteä liikenteeseen ja tutustua vähän ympäristöön. Luulin eka, että seinään ei sovi tavallinen rj45-piuha, että saa netin, mutta sitten katoin onneks toisen kerran ja kyllähän se vaan käy. Kun oisin ollu fiksu, oisin napannu semmosen mukaani Suomesta, samoin kun jonkun pehmolelun ja alkeelliset ruokailuvälineet. Eilen illalla nuorisohostellissa söin myslipatukoita, pähkinöitä ja jääteetä iltapalaks, kun en löytäny monipuolisempaa ruokakauppaa läheltä. Lisäks oli nyyhkytyskohtaus päällä enkä edes halunnu kierrellä ja ettiskellä kovin kauan.
Nuorisomaja sinällään oli laivaa parempi vaan siinä suhteessa, että sänky pysy paikallaan eikä tullu huono olo. Aamiainen oli ilmeisesti saksalainen tavallinen: monta sorttia leipää, leikkelettä, juustoa, hilloa, mysliä ja oli sentään maissihiutaleita. Leikkeleissä ja juustoissa oli hirvittävät määrät suolaa. Suomalainen terveysvalistus on siis menny ainakin mulle perille.. mutta täytyy myöntää, että eihän sitä voinu hirveästi syödä. Ja lisäks tääkin aamu on ollu semmonen ikäväntunteinen, niin ei ole paljon ruokahaluakaan vaikka nälkä ois. Nyt on jo vähän parempi olo, kun ei ainakaan asumisen ja yöpymisen suhteen tarvi miettiä missä ja koska ja millon.
Kun pääsis nettiin, vois vertailla täällä olevia pankkeja jotenkin, ehkä. Vuokranmaksua varten pitää olla saksalainen pankkitili, enkä mä nyt voi sellasta ihan sokkona kuitenkaan mennä johkin avaamaan. Kuulemma kannattaa kattoa vähän, miten on eri pankkien automaatteja, että voi sitten nostaa rahaa ilman turhia lisämaksuja. Jännää. Olkaa siellä Suomessa vaan ilosia, että saatte pankista riippumatta nostaa ottomaatista rahaa ilmaseks.
Kai vissiin tää vaihto tästä sitten alkaa...
lauantai 13. lokakuuta 2007
"Kotona"
Törkkyjä, Lintulai klo 15.27.00
Tunnisteet: asuminen, innostus, suunnittelu, väsymys
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti