Nettiriippuvaisen tunnustukset

Nyt voi sanoa, että vituttaa. Nettipiuha on ja kone on ja kone tietää, että nettiin pitäs päästä. Noh, eikös täällä olekin semmonen verkko, joka vaatii kirjautumisen. Mistä sitten saa käyttäjätunnukset? Yliopistolta tietenkin. Tai jostain pirun atk-toimistosta, mikä lie. 1. nyt on perjantai. 2. viikonloppuna ei Saksassakaan kukaan liikauta sormeaankaan virallisemmissa asioissa. (Talonmiestä ei saa täällä päin avaamaan ovea, jos unohtaa avaimen. Kuulostaa hyvältä, eikö?) 3. Atk-toimistominkälie meni kiinni neljältä. 4. Käyttäjätunnuksia on turha toivoakaan ennen kun on opiskelijakortti ja kirjoilla yliopistossa. 5. Mä voin hoitaa virallisia asioita seuraavan kerran maanantaina.

Joko kuulostaa riittävän hyvältä? Tänä nettiriippuvuuden aikakautena jotenkuten pärjä kolme päivää ilman nettiä. Eiköstä vaan?
6. Opiskelijakortin saa postitse parin viikon päästä yliopistoon kirjottautumisesta.
AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAARGGGGGGGGGGGHHHHHHHHHHHHH!

No hei. Eihän toi ole kun netti vaan. Eihän sitä kautta hoidetakaan kun mm. Kaikki pankkiasiat, laskunmaksut, aikataulujen tarkistukset, opinto-oppaan lueskelu, bloggaaminen, sähköpostit, meseily kavereitten ja rakkaan kanssa, eli siis sen tukiverkoston käyttö mikä mulla täällä Suomessa on, ainoot ihmiset, joitten kanssa voi jutella tosta vaan! Mitä nyt paitti ettei voi. Kun ei ole nettiä. Ennen kun kahen viikon päästä. Eikä täällä ole pakastinta. Huoneessa on edelleen kylmä. En halua tutustua kämppiksiini. Kaikki menikin tähän asti ihan liian hyvin!

Keskustassa on tietenkin nettikahviloita (edit: nääkin postaukset pistän kaikki kerralla yhdestä semmosesta). Halvimmillaan taitaa olla semmosta 1.50e tunti. Yliopistoon kirjottautumisen jälkeen yliopiston kirjastosta saattaa saada semmosen lappusen, jolla pääsee ainakin kirjaston koneilla nettiin. Elämä on.. ken tietää onko se a) väliaikanen todistus ja b) saapiko niillä samoilla tunnuksilla täältä helkkarin huoneesta ihmisten ilmoille lankoja pitkin.