Kuorotyttö

Eilen tein ehkä yhen fiksuimmista jutuista mitä voin täällä vaihdossa tehdä: menin kansainvälisille opiskelijoille suunnattuun kuoroon. Sillä ei ole minkäänlaisia ”tavotteita” paitsi laulaa yhdessä, pitää hauskaa ja samalla tutustua uusiin ihmisiin eripuolilta maailmaa. Oli todella kivaa laulaa pitkästä aikaa kuorossa ja vihdoinkin tutustua ihmisiin täällä. Ja muutenkin rupee vaikuttamaan siltä, että en joudu olemaan yksin koko vuotta :) vaikka ei niin kaverustuiskaan, niin ainaki on mukavia tyyppejä kenen kanssa voi jutella ja mennä luennolla istumaan viereen, jos samalle luennolle sattuu. Tähän mennessä olen enemmän jutellu muutaman puolalaisen, turkkilaisen, japanilaisen ja amerikkalaisen kanssa. Yhtäkkiä vaan tajusin että yhteinen kieli on saksa eikä englanti, vaikka englantiin ois niin helppo vaihtaa. Kaikki haluaa silti puhua saksaa, koska sitä varten ne muutkin täällä on, että oppisivat.

Tänään oli sitten kunnon koulupäivä ja mikä sen hienompaa kun missata aamun ensimmäinen luento :D En nukkunu pommiin, vaan yksinkertasesti kuvittelin, että luento alkaa tuntia myöhemmin kun mitä se oikeesti alko. Ehkäpä menen sinne kahen viikon päästä sitten, vaikka näissäkin on jo tekemistä, mitä nyt on. Ens viikon torstaina on jonkin sortin juhlapäivä, ja koulusta vapaata. Varmaan kaikki kaupatkin on kiinni, niin sitten on hyvää aikaa tehdä kouluhommia oikein ahkerasti. Musta tuntuu, että toisin kun Suomessa, niin täällä ei lukematta selviä. Enkä mä tänne lusmuilemaan kummiskaan tullu :D Jossain vaiheessa kirjotan varmaan mitä mieltä tähän asti olen saksalaisesta yliopistosta suomalaiseen verrattuna, mutta olen ponnistellu tänään henkisesti jo ihan riittävästi.

Joka tapauksessa mulla oli kolme luentoa peräkkäin kahestatoista kuuteen. Ekaks oli saksan kielihistoriaa, sitten mielenkiintonen internet-kirjallisuuskurssi (jolla tosin on läsnäolopakko :) ) ja viimesenä sodanjälkeisiä kulttuuriteorioita. Sen kurssin pitäjä puhu kauheen nopeesti eikä meinannu ees sen verran pitää taukoa, että ehtis hengittää. Mulla meni kaikki energia kuuntelemiseen ja muistiinpanot jäi aika heikoille, mutta vaikutti kyllä mielenkiintoselta. Vissiin sitte muutaman kerran jälkeen tottuu jokasen opettajan omaan tyyliin ja pystyy jotain itelleki kirjottamaan ylös niistä kursseista. Väsyttää vaan tommonen aivotyöskentely pitkästä aikaa.